 |
| marraskuu 2015 |
Tämän neljän kkden aikana on tapahtunut vaikka mitä. Suurimpana kohokohtana on kuitenkin ravikortin ajo! Tämä mielijohde tuli pari päivää ennen viimeistä ilmottautumispäivää joten lykkäsin itseni ja Sennin kurssille. Täytynee kyllä sanoa että mulla oli suuret luulot kurssia kohtaan, jotka osottautui kuitenkin tarpeettomaksi. Hevonen käyttäytyi paremmin kun osasin ajatella. Mulla ei ollut yhtään tietoa kuinka Sennillä oli ajettu tai saatika oliko sillä mitään volttiharjoituksia tehty. Mutta volttaukset onnistui kyllä älyttömän hyvin vikoja tunteja lukuunottamatta kun tammaa alkoi sekki ärsyttää joten se sitten sai aukaistua parilla päänheittelyllä ja keskittyminen hävisi siihen. Ajokoe menikin onneksi hyvin läpi, vaikkei Senni aina nopeimmasta päästä ollut mutta me mentiin sitten omia aikoja.
 |
| Kuvassa me ollaan Sennin kanssa 2 eli volttausympyrällä sisällä |
Sitten ikäviin uutisiin, Sennille tulikin pieni jännevamma etujalkaan luultavasti juurikin korttikurssin aikana. Onhan se aika raskasta kun monen monta kertaa joutuu eka kiihdyttämään ja hidastamaan vauhtia. Jos olisin etukäteen tämän tiennyt niin olisi kyllä jäänyt kurssi välistä :( Eka ultraus oli 9.10 jolloin todettiin jalassa olevan n.10 % vamma, ei onneksi kauhean iso. Viime ultraus oli 12.11 jolloin etujalka oli lähtenyt paranemaan, ei vielä täysin mutta parempaan suuntaan kuitenkin, liikutusta jatketaan siis vähän raskaammin mitä ollaan viime kuukausi menty. Ja vuoden vaihteen jälkeen on seuraava ultraus jolloin toivon että jalka olisi mennt vielä parempaan suuntaan kun haaveena olisi saada Senni koelähtöön. Myöhäseksi se menee kun on vielä kunnon ajaminen yms jutut, saa nähdä. Samalla silloin ell käynnillä katsottiin takajalka joka oli parantunut tosi hyvin, aprea ei nähnyt lähes oleenkaan, Senni myös raspattiin.
 |
| marraskuu, on se vähän pyöree vieläki :s |
Ratsastuspuolessa päästiin hyvin etenemään ennen tätä kuntoutusta. Aloin saamaan vaikeampaan kierrokseen olevan laukan kuntoon ja Senni alkoi kulkemaan jo rennosti ja rauhallisesti. Harmittaa kun nyt ollaan vaan maastoiltu niin sekin työ meni osittain hukkaan. Samalla meillä on ollut pieni satulapulma, mutta nyt näyttää siltä että löytyi ainakin väliaikainen kiefferin koulusatula. Maastoiltiin ilman satulaa reilu kuukausi, onneksi kuitenkin vaan käyntiä. Nyt jatketaan kevyttä liikutusta, jalan seurailua sekä kylmäystä.
Mulla olisi paljon kesäisiä kuvia ja puhelinkuvia joten taidan tehdä niistä oman postauksen. Toivon että nyt alkaisi taas kirjoitusintoa löytyä ja jotain aihetta mistä kirjoittaa. Tää oli varmaan tämmönen sekava postaus kun on niin paljon kirjoitettavaa!
 |
| Rakkain tamma maanpäällä, parane pian että voidaan jatkaa yhteistä matkaa, ei luovuteta vielä<3 |
