Video-ilman satulaa

Pieni pätkä tän päivän ratsastuksesta. Ihan hyvin meni, mutta tuo ravi.. se on jotain niin kauheeta istua.

Kaikki kaunis päättyy aikanaan

Mikään ei ole ikuista. Pitää vain pystyä irroittamaan... tämmösiin fiiliksiin  jouduin tänään heräämään.

Mutta päivien tapahtumiin. Eilen tuttavani kävi pitämässä tuntia minulle ja Niksulle. Sovittiin aikasemmin jo että on estetunti. Aloitettiin tehtävä niin, että tulin ravissa lyhyille sivuille voltit, myöhemmin siihen lisättiin 3 ravipuomin tulo. Tultiin parikertaa molempiin suuntiin. Sitten vaihdettiin ympyrälle, jossa harjoteltiin laukkaa.Ympyrällä oli myös pieni este, jota aina välillä tultiin. Hypyt ei oikein onnistunut kumpaankaan suuntaan.

Seuraavana tehtiin semmoista tehtävää, eli laukkavoltti, este, ravivoltti, ravipuomit uusi laukannosto este, ja seitä samaa rataa. Välillä onnistui ihan hyvin, välillä taas siirtymiset venyi. Toiseen suuntaan onnistui paremmin. Lopussa estekkin oli jo 80 cm. Ravasin loppuravit vielä hetken ja sitten kävelin. Ihan hyvä fiilis jäi tunnista, vaikkei esteille tuonnit ja paikat onnistunut niin hyvin.

Kisapostaus

Joo, elikkä Niksulla oli maailman ensimmäiset estekisat lauantaina Maaningalla. Luokkana oli 60 cm.
Kisat alkoi 10 ja oltiin jo perillä ehkä puol 9 jälkeen. Siinä katottiin hepat, että niillä on kaikki ok. Sen jälkeen lähdettiin maksamaan lähtömaksut ja kattomaan rataa. Ja niin jos joku ei vielä tiennyt, niin itse en mennyt Niksulla vaan kaverini Ansku. Muuta en osaa kertoa, kuin että Niksu näytti hyvälle. Puhdas rata tuli, elukka ekaa kertaa maneesissa, eikä käyttäytyny pöllömmin.

Seuraava teksti on lainattu Anskun blogista.

60cm rata oli helppo, mukavan selkeät linjat ensikertalaiselle ja muutenkin erittäin kivan radan oli Jaana tehnyt. Verkassa Niksu hyppäsi todella kivasti (ulkoverkka) ja viimeisillä kiekoilla rupesi kuumumaan niin paljon, että ajattelin menn radan ravissa ihan turvallisuussyistä. Maneesissa saatiinkin ottaa yksi hyppy ennen radalle lähtöä ja hui kun maneesissa oli kaikkea jännää pikkuhepalle. Rataan olen oikein tyytyväinen, Niksu hyppäsi kaiken nätisti, ainoastaan sarja oli hankala, mutta niitä treenataan nyt ahkerasti. Tuloksena olikin 0-rata ja arvostelun ollessa A.0.0 saatiinkin sitten ruusuke kotiinvietäväksi. Mukava aloittaa hepan esteura voitolla, tästä ponista kuullaan vielä!


Loppuun saatte vielä ratavideon: 

Videota

Tein tylsiintyneenä videon Niksusta. Kisapostausta saatte hieman myöhemmin.

 

keiteleen kisat- videopostaus

Noniin, kone suostui yhteystyöhön ja sain videopostauksen vihdoin ja viimein valmiiksi! Tässä siis, kiva sössötys mulla :D:D mutta älkää järkyttykö

~Tästä meidän tarina alkoi~

Joku toivoi minulta tämmöistä postausta jossa kerron Niksun alkutilanteesta, joten päätin kirjoittaa sitten ihan alusta.

eka päivä uudessa kodissaan : )

r.i.p harja. Hevonen muuttunu  ulkonäöltään tästä kuvasta ?: D

 Eräänä päivänä tosissani aloin etsiä omaa hevosta. Tiesin että se tulisi olemaan lv, vaikka olisin toki saanut jonkun muun rotuisenkin jos vain olisin halunnut, mutta empäs halunnut. Soittelin eka yhdesta 6-v tammasta, joka oli alkujaan tarkoitus tulla meille. Soittelin omistajan kanssa että milloin voisimme mennä katsomaan tammaa. Sovittiin sitten parin päivän päähän tapaamisen. Selailin ilmotuksia silti, jos voisi löytyä joku muukin vaihtoehto. Törmäsin yhden ruunan ilmoitukseen ja ajattelin kysellä lisää ruunasta. Se oli 7-v, pari starttia juossut, pari montelähtöä menty. Se oli juossut ihan hyvin. Omistajalla oli muitakin hevosia, joten hänellä ei ollut aikaa hoitaa monia hevosia, ja tälle ruunalle ei ollut käyttöä. Viestiteltiin siinä hetken, kunnes jo sovittiin katsominen seuraavalle päivälle.
    Niin lähdimme katsomaan ruunaa seuraavana päivänä joskus 12 aikaan. Kun saavuimme paikalle, siellä odotti 4 hevosta, joista 2 oli lämppäriä. Hetken arvoin että kumpikohan myytävä olisi. Siinä hetken juteltiin omistajan kanssa, kunnes lähdettiin hakemaan ruunaa sisälle tutkittavaksi. Se ei meenannut suostua tulemaan narussa mihinkään. Hetkemme siinä yritettiin, kunnes se suostui kävelemään talliin. Sieltä tuli heinämahainen, hieman takkuharjainen iso ruuna. Jotenkin se onnistui valloittamaan sydämmeni. Siinä nosteltiin jalkoa, kokeiltiin selkää yms paikkoja, ettei arista tai ole äkäinen. Kun aikamme siinä juteltiin ja tuumailtiin, lähdimme kotiin päin. Koko matkan mietin ja tulin päätökseen että tuo ruuna lähtee meille.

 

90 cm 

Niinpä ilmoitin omistajalla, ja sovin milloin hän voisi tuoda Allun, miksi häntä silloin vielä kutsuttiin. Sovittiin tietty päivä eli 1.12, jonka jälkeen aloin valmistella uuden hevosen tuloa. Parin päivän päästä silloinen Allu tulikin. Päätin vaihtaa nimeä sopivampaan, eli N alkavaan. Ja kun tallissa oli jo silloin yksi Allu, niin en halunnut toista saman nimistä. Siitä lähtien ollaan aloitettu harjoittelmaan ratsunjuttuja pikkuhiljaa.
   Aluviikot meni tutustumiseen ja selässä käyntiin. Harjoiteltiin liinas kulkemista ja semmoista. Odoteltiin kengittäjää ja raspaajaa jonka jälkeen päästiin paremmin harjoituksiin. Niksuhan ei sillon osannut yhtään ratsunjuttuja. Ekan kerran kun yksin sillä ratsastin, se vain pysähteli ja pukitteli. Meenasin jo luopua toivosta silloin, mutta näin jälkeen päin olen onnellinen ettei luopunut siitä sillon. Pääsimme ongelman yli ja päästiin jatkamaan eteenpäin hajoituksissa. Aikamoisen helmen löysin. Noh, voitte verrata itse alkutilannet näin
puolenvuoden jälkeen : )


Meidän puolivuotinen on ollut kyllä semmoista ylä ja alamäki taistoa et huhu, joskus menee hyvin joskus taas huonosti, mutta se kuuluu tähän. Ehkä saan Niksusta ihanan luottokaverin vielä <3

Eloon herääminen ja kuulumisia

Nonniin, sain tän blogin vielä eloon pienen tauon kautta. Yksinkertaisesti ei oo ispannu eikä kerenny kirjoittaa mitään. Kuvaajaakaan en oo oikeen saanu, paitsi perjantaina hypätessä, jos tulossa lisää. Ollaan ihan normaalisti menty kouluu ja välillä hypätty. Ja ensiviikon la olisi edessä Niksun ekat estekisat Maaningalla, jossa Ansku menee luokan 60 cm. Sieltä kisoista sit videopostausta yms. Ja Keiteleen kisavideopostaus on latautumassa !

Noh, hypätäämpä vaikka perjantaihin jolloin hyppäsin Niksulla. Mulla oli tavoita heti alkuun kokeilla hypätä korkeempaa jos menee alku hyvin. Kentällä oli 4 estettä joita tulin. Yhellä sivulla oli 1 isompi pysty, Pituushalkaisialla oli 2 pystyä vierekkäin, joista toista tulin verkkana. Yksi portti-pysty oli vielä toisella lyhyellä sivulla.

 Alkuun verkkailin normisti askeleet läpi. Kun aloin hyppäämään tulin toista pienempää pystyä jossa oli tötteröitä alla. Heti ekana se meni päin kuusta kun oli erimielisyyksiä suunnasta esteen jälkeen. Otin pari onnistunutta hyppyä ja vaihdoin suuntaa. Toiseen suuntaan onnistui hieman paremmin. Kun sain pari onnistunutta hyppyä siihen esteelle, suuntasin portille. Ne tulin kans pari kertaa. Siinä välissä hieman kävelin, kunnes aloin tulemaan isompaa pystyä joka oli alkuun n. 70 cm .

 Itellä oli jännän varma fiilis esteistä eikä ees kauheesti pelotanut ( ehkä estekammo on hipsimässä pois päin?). Tuli sitä parit kerrat. Hypyt tuli kauhean lähelle, vaikka yritin saada vähän kauemmaksi paikan. Käskin Iidaa nostaa estettä yhillä rei'llä, jolloin se oli jo 80 cm. Pari onnistunutta hyppyä ja vielä yhet rei'ät ylöspäin, jee se oli jo 90 cm eikä mua pelottanu.

   Tulin sit viel molemmista suunnista keltasta lankkuestettä. Toiseen suuntaan se ei meenannut millään onnistua. Lopetin kun vihdoin sain hyvät hypyt. Keventelin vielä loppuun kevyesti ja kävelytin. Onneks oli huippis heppa :)! Loppuun saatte viel pikku videopätkän.




 Niksulla on 23pv  viralliset 8 v synttärit ja se on ollut minulla jo 8 päivää sitten sen puolisen vuotta, tuntuu että se aika on vaan hävinnyt jonnekkin. Niksukin on mennyt hyvästi etiäpäin, ja joitakin tavotteita ollaan rikottu : )