Syksyisiä kuvia ja epäonnistuneita ratsastuksia

Taas ei onnistu mikään. Ratsastus tuntuu jo vähän pakkopullalta, kun voi arvata jo että hevonen on huono. Tänään meillä olikin estetreenit. Josta en jaksa sen emepää kertoa että se meni päin puuta. Niksu vaan lähti kiitämään esteillä, eikä kuunnellut yhtään. Hetken sen kanssa yritin vääntää että estettä lähestytään rauhassa, mutta turhaa. Aina se vaan lähti vetämään. Sitten mentiinkin vaan kavalettia ravissa.

Tätä tarkoitan. Niksu lähtee, eikä kuuntele pidätteitä.... 

Mutta sitten uusia syksykuvia.

nyt se on aika hyvän pyöreä : ) Vielä kun tuo karva alkais kasvamaan lisää.

laatu :s

Mietteitä tulevasta ja menneestä

Päätin nyt vähän kirjotella omia mietteitä Niksun kanssa epäonnistumisia. Tällähetkellä taas tuntuu ettei Niksun kanssa pysty muuta tekemään ratsastaessa kuin tappelemaan. Se säikkyy kaikkea turhaa, saattaa lähteä käsistä, ja se on tosi rasittavaa. Aina saa pelätä, milloin ja mitä se nyt säikähtää ja lähtee. Olen tosi monta kertaa meenannut luovuttaa sen suhteen, koska ei ole onnistunut. Ei se hevosellekkaan ole kivaa ettei se voi rentoutua minusta ja siitä johtuvien syiden takia. En tiedä keneltä tässä osaisi apua pyytää.

tällöin oli vielä luottamus kunnossa

Eilinenkin ratsastus oli ihan epäonnistunut. Jouduin vääntämään ja kääntämään 1½ tuntia Niksun kanssa, että se malttoi keskittyä edes hetkeksi. En tosiaan tiedä mikä sitä nyt vaiva. Toki kylmemmät kelit tuli ja se saattaa lisätä pöllöilyä. Ei oo kiva lähtee ratsastaaman kun tietää ettei mikään kuitenkaan onnistu. Minä en luota hevoseen, hevonen ei luota minuun.

silloin kun hevonen ei lähtenyt ryöstämään

Lueskelin tässä yhtä blogia, jossa oli vastaavanlaisia ongelmia. Tekisi mieli vain luovuttaa, tuntuu että kaikki työ on mennyt ihan hukkaan.

Mutta joinakin päivinä kun hevonen ei säiky, ei kyttää ja toimii ratsastaessa kivasti, tulee hyvä mieli. Semmoisina päivinä on kiva käydä tallilla. Myös positiiviset sanomiset ja onnistumiset auttavat jaksamaan.

Mihin on hävinnyt se aikaisempi luottamus, rauhallisuus ja mukavat tallipäivät, mitä meillä aikaisemmin oli...?

 Niksun kanssa en ole löytänyt vielä semmoista luottamusta mikä oli esimerkiksi Elmerin kanssa taikka Hilkan. Mutta ehkä me vielä noustaa ja löydetään tuottamus. Luottamusta toki ei saa ilmaiseksi, joten alankin panostamaan maastatyöskentelyyn ja luottamuksen keräämiseen. Ehkä vielä jonain päivänä saan luottamuksen ja me päästään maastoilemaan rennosti ilman mitään säikkymisiä taikka käsistä lähtemisiä.

Silloin kun heppa oli vielä rauhallinen ja tasapainoinen sekä rento ratsastaa

Tuomaksen estevalkka

Tulin siis kertomaan teille vähän tuosta perjantain estevalmennuksesta. Valkka alkoi vähän aikasemmin mitä oli tarkoitus. Meenasi tulla kiire, kun menin jo kävelemään Niksun kanssa kentälle ennen valkan alkua, kerkesin ravailla ihan vähän, kunnes valkka alkoi. Maneesissa verkattiin vielä kaikki askeleet läpi. Verkkaesteenä tultiin ristikkoa, joka on numero 1 kuvassa. Sitä parit kerrat, sitten sitä nostettiin hieman. Seuraavana siirryttiin hyppäämään linjaa, eli 2-1 järjestyksessä. 2 este oli kokoajan ristikkona, mutta 1 estettä nostettiin, eka pieneksi pystyksi. Niksu oli tuossa välissä jotenkin huono, en saanut sitä suorana linjalle,se alkoi joka kerta poikittamaan, vaikka kuinka yritin korjata. Vikalla hypyttä este oli 80-100 cm välistä. Sitten tultiin 3 pysty, siitä kierrettiin 2 este ja tultiin perään 4 este. Tämä tehtävä onnistui meidän osalta ihan hyvin, Niksu toimi hyvin tällä tehtävällä. Tultiin pari kertaa tätä tehtävää.

Sitten siirryttiin vaikeampaan tehtävään, joka oli minulla että Niksulle hankala, mutta selvittiin onneksi tehtävästä ihan hyvin omista mokista huolimatta. Eli tultiin 3 ja siitä kaareva tie suoraan 4 esteelle. Jouduttiin monta kertaa tulemaan nuo esteet, kun ei vaan meenannut onnistua. Piti olla tyytyväinen vikaan hyppykertaan kun se alkoi jo onnistumaan.


Sitten siirryttiin trippeliin eli 5 esteelle. Kumpikaan meistä ei hirveämmin trippeliä ole hypännyt, ja viimeksikin kun hypättiin este oli lopussa sen 105 cm, ja sillon ei naurattanut. Mutta ekalla kerralla se oli pieni ehkä 60-70 cm korkea. Tämäkin este onnistui ihan hyvin, ainut vaan etten itse nähnyt yhtään paikkoja joka hankaloitti tilannetta. Yli kuitenkin päästiin hengissä. Toiselle kierrokselle trippeliä nostettiin jonkun verran, mutta meille onneksi helpotettiin niin että takapuomi laskettiin toiselta puolelta alas, joka sopi  mun hermoille paremmin kuin hyvin. Sit vaihettiin taas tehtävää. Hmm, nyt varmaan unohdin jonkun tehtävän välistä, mut kaikenlaisia kiemuria tehtiin. Ainiin, eli tulttiin trippelin takaa 3 esteelle, siitä jyrkästi kännettiin 3 esteelle ja 2 esteen välistä ja siitä reippaasti 4 esteelle. Käännökset oli aika jyrkkiä Niksulle, mutta ukkeli selviytyi tehtävistä ihmeellisen hyvin. Vikana tultiin vielä yksittäin 4 este, muut kääntyivät siitä jyrkästi oikealle, mutta me jalkettiin suoraan. Yrittäkää saada jotain selkoa tästä kirjottamisestani :DD













Olin kyllä tosi tyytyväinen hevoseen, itseeni en niinkään, koska mokasin itse ja se näkyi myös hevosessa, mutta se vaan yritti parhaansa ja pelasti mamman. Loppuun vielä juteltiin valkun kanssa asioista. Huomasin kuvia katsellessa, että jalkani on taas alkanut lentämään pahemmin, varsinkin isommilla esteillä. Tuo satula ei tue yhtään pohjetta, joten sen takia minulla ainakin lentää, mutta virhettä korjataan.

tuo jalka -.-

Huomaatteko kuvista mitään uutta varustetta ? Odottelen tässä innolla hööksiltä tulevaa pakettiakin, jospa se tulis pian.


Ainiin, ja vastailtaa sivupalkissa olevaan kysymykseen !:) Myös postaus ehdotuksianne saa laittaa!

Videota yms.

Otsikointi......mut joo
Tuossa ois vähän videota, jonka innostuin yhtenä päivänä tekemään. Yksi estevideo pitäisi ladata ja laittaa tänne vielä.

Mitään erikoista ei ole nyt tapahtunut. Keskiviikkona kävin itse ratsastamassa. Pääsin sen verran ajoissa koulusta, että kerkesin mennä maneesiin kun ulkona satoi vettäkin. Kiiruhdin tallille, varustin Niksun ja lähdin maneesiin. Mennessäni sinne siellä ei ollut kuin 3 ratsukkoa, mutta hetken päästä siellä olikin jo varmaan 6 ratsukkoa, joten oli vähän ahdasta. Noh, eka aloin työskennelle käynnissä: Niksulla oli piuhat, kun edellisinä päivinä se on ollut hieman reipas ja kyttäilevä, joten ne oli hätäapuna. Kun sain hepan käynnissä hyväksi, aloin ravailemaan vähän. Törmäyksiä meenas tulla monet kerrat, joten otin vain lyhyviä pätkiä ravia. Suurimman osan jouduttiin työskennellä ympyrällä. Aluksi Niksu oli hieman säikky ja kyttäilevä, mutta loppua kohden se alkoi rentoutua ja alkoi muuttua paremmaksi. Toisessa päädyssä oli menossa tunti, joten toinen pääty jäi meille 4 muulle ratsastajalle. Siinä yritin ottaa ravia ja laukkaa ympyrällä, joka onnistui ihmeen hyvin vaikka törmäyksiä meenasi tulla. Loppu ajaksi otin piuhat pois, ja laukkasin hetken vielä molempiin suuntiin. Sen jälkeen ravailin vielä hetken pitkillä ohjilla.

Tänään Niksun kävi hoitamassa vuokraaja, en tiedä mitä he tekivät, mutta Niksu oli ollut kullemma tosi reipas, varsinkin laukassa.

Huomenna meillä on Tuomaksen estevalkka 16-17 . Sieltä en saa varmaan mitään materiaalia, mutta voinhan mää yrittää jotain ees kirjoittaa. Toivottavasti päästään ajoissa koulusta että kerkeän käydä ostamassa yhden varusteen valkkaa varten : ) Loppuun vielä pari satunnaista kuvaa.

Uusia kuvia ja päivitystä

Tänään otin kameran mukaan tallille, että ottaisin uusia kuvia pitkästä aikaa. Yllättäen ratsastuskuviakaan ei ole. 

Tänään hyppäsin, kun kenttä oli jo suhteellisen kuiva. Kannoin kentälle 1 askeleen sarjan ja 2 muuta pystyä. Esteet olivat 50-70 väliltä. 

Käveltiin pitkin ohjin reilut alkukäynnit, aloin vähän ravailemaan, Niksu tuntui jo alussa mukavalle, ja toimi kivasti omalla moottorilla. Otin myös laukkaa molempiin suuntiin vähän. Otin pari verkkahyppyä keskellä olevalle pystylle. Ekan hypyn jälkeen tuntui etten osaa enää ratsastaa saatika hypätä. Hetken päästä homma alkoi kumminkin onnistumaan. Tulin toista pystyä ja sarjaa. Sarjassa kävi niin pari kertaa että Niksu lähti vetämään toisen esteen ohi. Tulin ravissa ja sain sen siten onnistumaan. Parit sujuvat hypyt otin vielä sarjalle. Kävelin hetken, koska Niksu alkoi taas kuumua ja käydä vähän ylikierroksilla. Hetken rauhoittulun jälkeen, tulin esteitä peräkkäin mikä eteen sattu ja tie onnistu. Yhdellä kerralla tulin sarjan, sen jälkeen ois tullu liian lyhyt tie pystylle, joten lähdin tekemään volttia, mutta Niksu luuli että se este pitää mennä, joten se lähti esteelle, ja minä muksahdin alas, toisen pystyn päälle kai jotenkin. En aluksi meenannu ees tajuta että tipuin, kun viime tippumisesta on yli vuos aikaa : D noh, ei auttanu ku lähtee metsästämään ihmettelevää hevosta, kasata este ja takasin selkään ja hyppäämään esteet uudestaan. Loppu sujuikin jo vähän paremmin. Loppuraveja en paljoa voinut ravailla kun Niksu kävi vieläkin ihan kierroksilla, joten se meenas aina lähteä kiihdyttämään. 

Seuraavassa postauksessa saatte vähän videoita :)

tuossa kuvaa vähän esteistä

lv.t Female company - meidän tarina

Ajattelin kirjoitella entisestä ylläpitohevosestani meidän tarina postauksen, koska tamma on muistamisen arvoinen, ja meidän yhteinen matka oli tosi opettavainen ja super kiva vaikkei aina onnistunut

          Alettiin siis etsimäänylläpitoon heppaa, ja löydettiin ilmoitus 12 v lv tammasta, joka etsi uutta yp kotia kun entinen ylläpitäjä ei pystynyt jatkamaan sopimusta. Laiteltiin sähköpostia omistajan kanssa, ja sitten selvisikin että tamma oli Elmerin sisko. Soiteltiin myös pari puhelua, sovittiin tallipaikasta ja kyydeistä niin oltiinkin sitten ajamassa 16.2.12 kohti Kiuruvettä hakemaan pientä tammaa Elmerin omistajan kassa. Saavuttiin pienelle tallille. Silloin oli kauhea lumimyräkkä ja kylmä. Muistan kun pieni tamma odottin polvenkorkuisessa aidassa meitä. Haettiin Hilkka tarhasta, harjailtiin vähän ja laitettiin kuljetuskuntoon. Sillä välin omistaja kävi hakemassa varusteet autoon. Lastattiin Hilkka kyytiin ja lähdettiin ajamaan kotia päin. Matkalla kirjotettiin ylläpitossopimus kuntoon. Kotona oltiin vasta illalla. Laitettiin heppa karsinaan, eväät nenän eteen ja lähdettiin kotiin.

Hilkka oli tosi täräkkä tamma välillä. Se oli tosi herkkä ja arka kun se tuli, et saanut harjata takamuksesta, ilman että jalka nousi.

Parit alkuviikot oli tutustumista, juoksutusta, kevyttä hölkkää ja kunnonkohotuksen alkua sillä Hilkka oli ilmeisesti vain seissyt viimeiset parit kuukaudet, joten liikutus alkoi pikkuhiljaa. Mitä enemmän päästiin eteenpäin ja treenaamaa sitä paremmin tuli tulosta. Ainut mikä toi esteitä oli hokkirei'ät kannoilla, jotka välillä aina aukes. Hilkalla uskalti maastoilla, se ei säikkynyt lähes koskaan mitään. Hilkka kehittyi paljon. Saatiin laukka opetettua ja toimimaan. Aloitettiin puomien meno ja hyppääminen Kevät tuli ja sitä paremmin päästiin treenaamaan. Koko kesä harjoteltiin ja edistyttiin hyvin. Viettiin paljon rentoja maastohetkiä, sillä tiesin että Hilkasta oli pian luovuttava.  Päivät, viikot, kuukaudet vierevät pian, liian pian että koulu oli lähellä alkaa, ja Hilkan oli aika lähteä. Muista ikuisesti sen kauhean päivä kun piti tämä tamma hyvästellä <3 : ( Hilkan ostokin oli mielessä, ja näin jälkikäteen olisi vain pitänyt ostaa se tai jatkaa ylläpitoa.
Hilkka opetti paljon sitä hevosen omistamista ja hoitoa, joka on auttanut minua Niksun kanssa.

käytiin Keskimäelle koulutunnilla

Käytiin myös koulukisoissa läheisellä ratsastuskoululla

                                         Hilkka 16.2.12-1.8.12 <3